#Partion miitti

Tampere 5.-7. 2. 1999

Tampereelle sitten näyttivät joidenkin #partiolaisten nenät perjantaina 5.2.1999, koskapa siellä oli miitti. Oulusta junalla tulleet Kipe, Jarttane, Wesku ja Iite olivat jo käyneet oven takana kolkuttelemassa aikaisemminkin, mutta lähtivät sitten vielä Iiten isän luona käymään, kun kerran aikaa oli. Siellä he tekivät alkaneen palvelu-vuositeeman mukaisen palvelutempauksenkin samalla, taloyhtiön tontin lumityöt hoituivat heidän toimesta. Kauppareissu tuli sitten samalla kertaa kätevästi hoidetuksi. _tiiti ja Acth olivat järkänneet meille partiokolon ja ohjelmaa viikonlopuksi. Sitten vähitellen muutkin, uppis, HCAnderse sekä Kazam ja Snare_ sukulaisissa käynnin jälkeen, saapuivat paikalle.

Pääsimme heti älypelien ja MTG-pelin kimppuun. Niiden parissa vierähtikin oikeastaan koko ilta. Aluksi kuului vähän väliä pieniä kysymyksiä "Koska syödään?". Niihin reagointi ei ollut kovinkaan aktiivista, mutta vähitellen kaikkien mahassa alkoi kurnia ja kauppakassien penkominen alkoi. uppis valittiin kokiksi (eivät siinä vaiheessa uskoneet, etten osaa mitään ruokaa liittyvää tehdäkään ;). Hetken kuluttua, kun uuni oltiin saatu lämpimäksi, edessä oli lihapiirakoita joiden sisässä oli sitä punaista ja keltaista. Juustoakin löytyi, oikein kunnon Gourmet-ateria. Ilta sitten menikin jutellessa, eikä Iitestä löytynyt ollenkaan off-nappulaa, mutta ainakin uppis nukahti sujuvasti puheen sorinaankin. Eipäs muuten kannata nukahtaa ennen muita, nakki napsahtaa kun ei ole vastaan sanomassa, joten siksi minä uppis tätä juttua tässä väsäilen.

Yö meni kuorsatessa. _tiiti kuulemma oli herättänyt Jarttasen sanomalla "Sä teet sitä!" Siihen oli varmasti mukava herätä, ja sitten ihmetellä missä on, kuka sanoi ja mitä, ja mitä se mahtoi tarkoittaa? (Voin tässä kertoa utelialle: se tarkoitti kuorsaamista.)

Ensimmäiset sanat taisivat olla lauantaina _tiitiltä "Mä haluun ostaa maitoo", ja niin sitten muutama lähti kauppareissulle. Aamupalaksi uppis opetteli keittämään myslistä puuroa ja hyvinhän se maistui. Tietenkin kaikkea muutakin oli puputettavana. Jälleen _tiiti yritti saada meitä liikkeelle, kun huudahti "Nyt ylös aamiaispöydästä, kello on varttia vaille kolme!" Siitä sitten vähitellen kömmimme ylös ja pakkasen paukkuessa lähdimme kohti Särkänniemeä. Pitihän nyt saada kunnon kaupunkikierros Tampereesta ja mustaa makkaraa oli tarkoitus mennä maistelemaan. Hylkeet polskuttelivat Särkänniemen pihalla altaassa ja niitä hetken katseltuamme halusimme lisää ja niin koko konkkaronkka lastenlipuilla katsomaan outoja vedeneläviä, ihan hassuja otuksia nähtiin. Eihän sekään vielä riittänyt meille, vaan halusimme myös Näsinneulan huipulle. Kommentteja näkymistä oli: "Mitä noi pisteet tuolla on? Ihmisiä?", "Mä en ikinä kulje missään, mistä mua voitais katsella ylhäältä päin. Kato nyt noitakin, ne pääsis paljon suorempaan tuolla jäällä, mut kiemuraan ne vaan menee."

Yllättäen tajusimme, että kaupathan menee kohta kiinni, koska olimme heränneet niin "aikaisin". Sitten vain porukalla kauppaan, joka ei ehkä ollut maailman paras idea... Mitä tulee kun kymmenen #partiolaista menee kauppaan ja yrittää päättää mitä syötäisiin? Ei ainakaan päätöksiä. Vihdoin päästyämme kaupasta pois hajaannuimme kukin omalle tahollemme; Anttilaan, rautatieasemalle, kololle... Jossain vaiheessa sitten aloitettiin kokoustaminen, joka jatkuikin pätkittäin pitkin iltaa.

Ruokaa piti tietenkin taas saada ja kaupasta oli hankittu ranskalaisia ja kalapuikkoja. Kauha on muuten älyttömän "kätevä" kalapuikkojen paistamisessa, ainakin kun kalapuikkoja on enemmän kuin kymmenen paistettavana. Sipuleita oli iso kasa ja niitä sitten kuullotettiin vaihtelevalla menestyksellä. Joku sanoikin "Hmm, mä katoin eka, että noi oli makarooneja". Siihenpä joku toinen heti perään kehui sipuleiden muistuttavan riisiä ja mitähän me sitten lopulta söimmekään? Kun oli monta kokkia, niin hyvää tuli. Pienen pieneen keittiöön oli parhaimmillaan änkeytynyt viisi kokkia, kun jotenkuten sinne mahtui kaksi. Turvallisuus ennen kaikkea, eikös niin, kun liikutaan puukot käsissä ja kuuman hellan ääressä. Muutenkin oli ihan turvallista huomatessamme, että jos koskee yhtä aikaa keittiön hanaan ja lavuaariin, niin saa kivoja sähköiskuja. Mitään vahinkoa ei onneksi tapahtunut, vaikka edellytykset olisivat olleet.

Siirappi oli suosittu mauste. Ei väliä mitä syötiin; siihen laitettiin siirappia. Kurkun, leivän, kuullotettujen sipulien kanssa, hyvää tuli!

Lopulta saatuamme tuhottua edes suurimman osa ruokamäärästä ja kokoukset olivat ohi, niin pääsimme löhöilemään. Ilta ja yö vierähtivätkin jutellessa ja löhöillessä. Mariana_an pidettiin koko ajan aktiivisesti yhteyttä, koska hän ei päässyt paikalle ja siksipä hänellekin piti kertoa mitä milloinkin teimme. Tekstiviestit ja puhelinsoitot ajankohtaan katsomatta olivat suurta riemua, ainakin miitissä oleville, Mariana_sta en sitten tiedä...

Vähitellen Nukkumatti hiipi jokaisen luo. Aamulla, kun uppis lähti kohti Riihimäkeä perään kuului uniset moit. Huhujen mukaan _tiiti oli saanut kohtauksen (pelkäsi, että se voisi olla vakavaakin ;) ja Mariana_lle menossa ollut tietokone kohtasi loppunsa Ouluun menevän junan alla... Että sellaisia tässä miitissä. Ainakin sai rentoutua ja nauraa! Suomussalmen miitissä ei pitäisi olla kokouksen kokoustakaan, joten mitähän siitä miitistä tulee, jos järki ei eksy ollenkaan mukaan ;).

[Miitti] [#Partio etusivu] [NP pääsivu] [IRC]